Työnhaku

Näiltä sivuilta löydät ohjeita ja asiakirjamalleja työnhakuun.
Mikäli haluat henkilökohtaista ohjausta ota yhteyttä, mielellään sähköpostilla arja.taavetti [at] ramk.fi tai soita 020 798 5415.
__________________________________________________________

TE-toimiston sähköinen työnhakutietopaketti Työnhakuinfo

__________________________________________________________

RAMKrekryn sähköpostilista

Kun haluat saada tiedon rekryyn tulevista harjoittelu-, projekti- ja opinnäytetyöpaikoista sekä tilapäistöistä, ilmoittaudu mukaan RAMKrekry s-postilistalle lähettämällä viesti ’Ilmoittaudun RAMKrekry s-postilistalle’ osoitteeseen rekry [at] ramk.fi. Ilmoittautua voit listalle milloin vain ja myös erota listalta. Lukuvuoden 2011 - 2012 lista on voimassa kesäkuuhun 2012. Kaikki paikat löytyvät myös Jobstep.net -palvelusta. 

Hakukirje

Markkinointikirje

Ansioluettelo eli CV

Työhaastattelu

Soveltuvuustestit työhönotossa

Asiakirjamallit

Harjoittelu- ja työpaikat netistä

Käytännön vinkkejä työhaastatteluun, myös haastattelijoiden suosikkikysymykset!
Valttityönhakutaidot, työkirja opiskelijoille

Lue myös digitoday’n kirjoitus ’Työnhakijat paljastavat itsestään liikaa netissä’!

Hakukirje

Työhakemus muodostuu hakukirjeestä ja ansioluettelosta. Hakukirje kertoo työnantajalle, miksi juuri tämä hakija kannattaa kutsua haastatteluun. Kirjeestä pitää ilmetä, miksi juuri tämä hakija on sopivin paikkaan jota haetaan, mitä hakija on aiemmin tehnyt, mitä hän osaa ja mistä hänet löytää. Hakukirje kuvaa myös hakijan persoonallisuutta ja työmotivaatiota. Sen tyyli voi olla myyvä ja markkinahenkinen sekä vakioasettelumalleista poikkeava, jos työpaikan luonne sen sallii. On tärkeää erottua muista hakijoista.

Hakukirjeellä luot itsestäsi ensivaikutelman. Siksi hyvä hakemus on virheetön ja kirjoitettu laadukkaalle paperille. Älä taita hakemustasi pieneksi, vaan postita se isossa kuoressa.

Lähetä hakemus ajoissa ja osoita se oikealle henkilölle.
Jos haet paikkaa lehti-ilmoituksen perusteella, analysoi ilmoitus ensin huolellisesti. Tutki ilmoituksessa olevia vaatimuksia ja mieti, kuinka täytät ne. Havainnollista ominaisuuksiasi käytännön esimerkein. Jos haettavana olevassa työssä tarvitaan vaikkapa asiakaspalvelutaitoa, sinun on hakemuksessa perusteltava, miksi sinulla omasta mielestäsi on näitä kykyjä.
Tuo osaamisesi rohkeasti esille, mutta ole kuitenkin totuudenmukainen. Kuvaa taitojasi suhteessa työnantajan tarpeisiin: mikä on se lisäarvo, jonka tuot yritykseen?
Tutki ilmoituksen tyyliä ja noudata sen henkeä omassa hakemuskirjeessäsi.
Voit parantaa kirjeesi luettavuutta väliotsikoinnilla tai erilaisilla tehosteilla. Muista kuitenkin, että liian runsas kursiivin, lihavoinnin ym. käyttö tekee tekstistä sekavan ja vaikeasti hahmotettavan.
Ole ytimekäs. Usein suositellaan yhden sivun (A4) mittaista hakukirjettä.
Hakukirjeessä voi nimetä suosittelijan/suosittelijat. Muista pyytää suosittelijalta lupa etukäteen. Suosittelijan tietoihin liitetään hänen tittelinsä ja asemansa sekä tarkat yhteystiedot.
Liitteillä tarkoitetaan opinto-, työ- ja muita todistuksia. Myös ansioluettelon voi mainita hakemuskirjeen liitteenä. Älä lähetä todistuksia hakemuksesi mukana, ellei niitä ole erikseen pyydetty.

Muista allekirjoittaa hakukirjeesi.

Anna lopuksi jonkun ystäväsi lukea kirjeesi. Onko kirjeesi antama vaikutelma aito? Tuleeko persoonallisuutesi riittävästi esille?

Markkinointikirje

Ns. näkymättömiä työmarkkinoita varten voit laatia itsestäsi markkinointikirjeen eli avoimen hakemuksen. Avoimella hakemuksella haetaan nimenomaan tiettyyn yritykseen, ei mihinkään tehtävään erityisesti.

Perusteellinen pohjatyö on tärkeää oman osaamisen markkinoinnin onnistumiseksi. Tee aluksi lista niistä työnantajista, jotka voisivat olla kiinnostuneita sinusta. Selvitä tarkasti näiden yritysten tarpeet: millaista osaamista niissä tarvitaan? Hyviä tietolähteitä ovat kirjastot, internet ja esimerkiksi yritysten toimintakertomukset.

Kirjoita seuraavaksi avoin hakukirje, jolla myyt osaamistasi. Markkinointikirje voi olla muodoltaan ja tyyliltään varsinaista työpaikkahakemusta vapaampi ja luovempi. Sen sisällön ja visuaalisen ilmeen suunnitteluun kannattaa uhrata aikaa, sillä markkinointikirje on samalla hakijan käyntikortti.

Myös markkinointikirjeeseen voit liittää ansioluettelon mukaan.

Muista lopuksi ottaa suoraan yhteyttä työnantajaan. Voit esimerkiksi soittaa ja tarjoutua tarvittaessa antamaan itsestäsi lisätietoja.

Ansioluettelo eli CV

Ansioluettelo eli CV (Curriculum Vitae) on lyhyt, yksilöllinen tiivistelmä työ- ja elämänkokemuksestasi. Työnhaussa CV on käyntikorttisi, josta täytyy nopeasti ja selkeästi selvitä mitä osaamista, kokemusta yms. sinulla on tarjota työnantajalle. Se on henkilökohtainen elämänkuvaus, jonka tavoitteena on kertoa ja vakuuttaa työnantajalle, että juuri sinä olet ratkaisu hänen työvoimantarpeeseensa.

CV:ssä on useita eri osia. Niiden nimet ja järjestys voivat vaihdella, mutta on olemassa tiettyjä perusosia, joiden on hyvä olla ansioluettelossa. Näiden pakollisten tietojen lisäksi on olemassa suositeltavia ja vapaavalintaisia tietoja, jotka voidaan liittää CV:hen.

Työhaastattelu

Työhaastattelussa selvitetään hakijan sopivuus avoinna olevaan työpaikkaan. Haastattelulla varmistetaan, että hakija ja työ sopivat yhteen. Lisäksi yrityksen kannalta on tärkeää, että uusi työntekijä sopii työympäristöön ja -yhteisöön.

Valmistaudu haastatteluun hyvin. Hanki pohjatietoa sekä organisaatiosta että haettavana olevasta työpaikasta. Päteviä tietolähteitä ovat yritysluettelot, vuosikertomukset ja yrityksen internet-sivut.
Jos haet paikkaa lehti-ilmoituksen perusteella, kertaa siinä olevat asiat ennen haastattelua. Lue myös oma hakemuksesi huolellisesti läpi. Luo itsellesi selkeä mielikuva yrityksen etsimän työntekijän ominaisuuksista.
Opettele kertomaan elämäsi tärkeimmät vaiheet tiivistetysti.
Jos työntekijän valintakriteereissä mainitaan kielitaito, osa haastattelusta voidaan käydä vieraalla kielellä.
Ensivaikutelmalla on suuri merkitys. Ole positiivisesti oma itsesi!
Haastattelu on ihmisten välinen vuorovaikutustilanne. Muista kuunnella aktiivisesti ja vastaa kysymyksiin rehellisesti, aidosti ja avoimesti. Haastattelun lopuksi hakijalle yleensä annetaan mahdollisuus omien kysymysten esittämiseen.
Pieni jännitys ei haittaa. Se kertoo siitä, että olet todella kiinnostunut hakemastasi tehtävästä.


Usein kysytyt kysymykset haastattelussa

Soveltuvuustestit työhönotossa

Henkilöarviointi on yleistynyt työhönottoprosesseissa viime vuosina. Soveltuvuustesteillä pyritään tukemaan haastattelusta saatavaa tietoa sekä arvioimaan työnhakijan sopivuus kyseiseen työtehtävään. Yleisimpiä testejä ovat kyky-, persoonallisuus- ja vuorovaikutustestit. Työtilanteeseen liittyvän simulaation avulla pyritään selvittämään hakijan kykyä selviytyä tulevista tehtävistään.

Soveltuvuustesteihin ei oikeastaan voi valmentautua, muuten kuin olemalla vireä, positiivinen oma itsensä. Itsetuntemus on avainasia. Jännittäminenkin usein vain parantaa suoritusta. Testit voivat kestää muutamasta tunnista useampaan päivään.

Aikarajoitteisissa testeissä mitataan useimmiten paineensietokykyä. Tarkoituksena ei välttämättä ole saada tehtävää suoritettua loppuun asti, vaan pystyä etenemään johdonmukaisesti ja hätäilemättä niin pitkälle kuin ehtii. Kaverin tahtiin ei kannata kiinnittää huomiota. Jos aikarajaa ei ole, kuuntele huolellisesti annetut ohjeet ja työskentele pyydetyllä tavalla, vastaten rehellisesti ja parhaan kykysi mukaan.

Testaaja antaa palautteen työnantajalle, joka tekee lopullisen valintapäätöksen. Hakijan kannattaa pyytää suorituksestaan palautetta, jota voi tarkastella oman itsetuntemuksen ja kehittymisen kannalta. Testitulokset eivät kuitenkaan ole lopullisia analyysejä hakijasta, vaan tuloksiin vaikuttavat mm. menetelmät, testaaja ja hakijan vireystila.

Testaaja on työnantaja, konsultti ja/tai psykologi. Osa testeistä on vain laillistettujen psykologien käytössä. Mm. laki yksityisyyden suojasta työelämässä (no 477/2001, www.finlex.fi ) varmistaa, että testauksessa käytetään luotettavia menetelmiä.

Asiakirjamallit

Ohjeita työnhakuun
Työhakemus -malli